Sivut

lauantai 21. helmikuuta 2015

Tehtävä 1.3 Sosiaalinen media ja PLE

Sosiaalinen media tarkoittaa verkkoviestintäympäristöjä, jossa käyttäjät ovat aktiivisia osallistujia: sisällöntuottajia, viestijöitä ja tiedon vastaanottajia. Sosiaalisen median palveluja ovat esimerkiksi blogipalvelut (Blogger), mikroblogipalvelut (Twitter), wikipalvelut (Wikipedia), mediapalvelut (Pinterest, SlideShare, YouTube), yhteisöt (Facebook, LinkedIn) ja virtuaalimaailmat (Second Life).

Opetuksessa sosiaalista mediaa voidaan hyödyntää henkilökohtaisten oppimisympäristöjen (PLE) rakentamiseen. Verkkoon rakennetun PLE:n kuten blogin etuna on, että sen sisältö jää opiskelijan käyttöön kurssin päättymisen jälkeen toisin kuin usein suljetuissa oppimisympäristöissä. Näin ollen opiskelija voi jatkaa oppimisprosessiaan yhtä kokonaisuutta pidemmälle ja rakentaa henkilökohtaista opintopolkuaan yhteen ympäristöön. Opiskelija voi käyttää PLE:ta myös osaamisensa osoittamiseen kokoamalla sinne edustavia tuotoksiaan. PLE:n omistaja vastaa sisällöntuottamisesta, mutta muilla on mahdollisuus seurata ja kommentoida sisältöä. Lisäksi ryhmittäinen tai kaikille avoin toiminta on Somen oppimisympäristöissä mahdollista.

Somen ja PLE:n opetuskäytön etuja ovat opiskelijalähtöisyys, yhteisöllinen oppiminen, yhteisöllinen tiedonrakentelu ja verkostoituminen. Mahdollisuus oman persoonallisen PLE:n rakentamiseen voi myös motivoida, aktivoida ja kehittää itseohjautuvuutta. Erilaisia somen palveluita käytettäessä, esimerkiksi kuvia, PP-esityksiä ja videoita jaettaessa, opitaan samalla myös erilaisia viestintämuotoja ja teknisiä taitoja.


Lähteet ja lisätietoa: 
Sosiaalinen media opetuksessa ja opiskelussa, Itä-Suomen yliopisto 
Opettajan opas – vinkkejä verkko-opetukseen, Tampereen yliopisto

perjantai 20. helmikuuta 2015

Tehtävä 1.2 Mobiiliopetus ja mobiilikoulu

Kyse on mobiilaitteita hyödyntävästä opiskelusta ja ohjauksesta. Keskeinen mobiilioppimisen etu on se, että oppija voi mennä erilaisiin oppimisympäristöihin ja havainnoida autenttisia oppimisympäristöjä ja tapahtumia eri aistien avulla. Mobiililaitetta oppija voi hyödyntää tiedon keruuseen (kuvat, äänitykset, videot, muistiinpanot, paikkatiedot), oppimisprosessin dokumentointiin (esim. oppimispäiväkirja), tehtävien ohjeistuksen lukemiseen ja tehtävien palauttamiseen sekä tiedonhakuun. Mobiililaitteiden avulla opettaja voi pitää yhteyttä eri paikoissa oleviin opiskelijoihin.

Toinen mobiililaitteiden etu on niiden käytännöllisyys: kulkevat helposti mukana ja niillä voi tehdä monia asioita. Materiaalin keruun ja muistiinpanojen tekemisen lisäksi mobiililaitteilla voi opiskella (lukea, katsoa kuvia, videoita, kuunnella äänitteitä), tehdä tehtäviä, pelata oppimispelejä, etsiä lisätietoa ja kommunikoida. Mobiililaitteet voivat siis helpottaa ja rikastuttaa myös luokkahuoneopiskelua.

Biologian opetuksen näkökulmasta mobiililaitteiden ensimmäisenä mieleeni tulevia käyttökohteita ovat kasvi-, sieni-, hyönteiskokoelmien laatiminen valokuvaamalla sekä navigointiapu ja kätevästi mukana kulkeva lajintuntemusopas maastossa. Yhteenvetona merkittävin pedagoginen mahdollisuus mobiililaitteissa on mielestäni eri oppimisympäristöjen hyödyntäminen ja opettajan mahdollisuus ohjata eri paikoissa olevia opiskelijoita paikan päälle menemättä.

Kokoelmien laatiminen kotisivuille tai blogiin opiskelua varten.
Kuvat: Anssi Vainikka http://vainikka.kuvat.fi/kuvat/



Lisätietoa:
Mobiiliopas
Mobiililaite osana monimuoto-opetusta

Tehtävä 1.1 Moodle oppimisalusta

Valitsin esittelyyn Moodlen, koska minulla on mahdollisuus hyödyntää sitä tulevassa opetusharjoittelussani. Aiemmin olen käyttänyt Moodlea opiskelijana Kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen perusteita opiskellessani. Moodle on ilmainen, avoimen lähdekoodin oliopohjainen oppimisalusta eli virtuaalinen oppimisympäristö. Moodlea voidaan hyödyntää lähiopetuksessa, mutta sen avulla voidaan toteuttaa myös etäopiskeltavia verkkokursseja. Kattava ohjeistus Moodlen käyttöön löytyy Moolde Docs -sivustolta.

Tekniset mahdollisuudet:
Moodlessa voidaan jakaa materiaalia (tekstit, kuvat, äänet, videot) ja luoda erilaisia aktiviteetteja. Aktiviteetit, kuten tehtävien palautus, voidaan ajastaa. Moodle tarjoaa mahdollisuuksia sekä itsenäiseen opiskelun että ryhmätyöskentelyyn. Opettajalle hyödyllisiä ominaisuuksia ovat oppilaiden aktiivisuuden ja suoritusten seuranta sekä arvioinnin ja palautteen antamisen erilaiset mahdollisuudet. Alle olen listannut Moodlen perusaktiviteetit ja niiden lyhyet kuvaukset:
  • Chat (reaaliaikainen keskustelu)
  • Keskustelualue (verkkokeskustelu ja tehtävien palautus)
  • Oppitunti (sisältö- ja tehtäväsivuja, eteneminen oppilaan vastauksista riippuen)
  • Palaute (palautteen kerääminen tai kyselyjen tekeminen, mahdollisuus vastata anonyymisti)
  • Sanasto (yhteisen tietokannan esim. käsiteluettelon laatiminen)
  • Tehtävä (verkkotekstin tai tiedostojen palautus, arviointi ja palautteen anto, tehtävä näkyy vain opettajalle ja oppilaalle)
  • Tentti (erilaisia automaattisesti arvioitavia kysymyksiä)
  • Tietokanta (yhteisen vähitellen kehittyvän tuotoksen, kuten linkkilistan, lähdeluettelon tai kirjan tekeminen)
  • Työpaja (työn palautus, itse- ja vertaisarviointi)
  • Valinta (kyselyt ja äänestykset)
  • Wiki (henkilökohtainen tai yhteinen kirjoitussivusto, esim. oppimispäiväkirja tai yhteiskirjoittaminen

Pedagogiset mahdollisuudet:
Moodle tarjoaa hyvät mahdollisuudet sosiaalisen konstruktivismin ja kognitivismin mukaiseen oppimiseen. Erilaiset aktiviteetit tarjoavat ärsykkeitä, jotka käynnistävät ja tukevat oppimista. Itsenäisten tehtävien ja ryhmätöiden avulla opiskelija on opiskelussa aktiivisessa roolissa. Sosiaalisen vuorovaikutuksen ja yhteistoiminnallisen oppimisen mahdollisuuksia löytyy. Lopputulos riippuu opettajasta – onko Moodle pelkästään materiaalin jakamisen vai aktiivisen yhdessä tekemisen paikka.

Sosiaalisen toiminnan mahdollisuudet:
Moodle mahdollistaa vuorovaikutuksen oppilaiden sekä opettajan ja oppilaan välillä. Vuorovaikutusta hyödyntävinä opetusmenetelminä Moodlessa voidaan toteuttaa esimerkiksi opintopiirejä Keskustelualueella, prosessikirjoittamista (yhteisen raportin kirjoittaminen) Wikissä sekä vertaisarviointia Työpajassa. Lisäksi keskustelujen seuraaminen ja kanssaopiskelijoiden tehtävien vertailu edistävät sosiaalista ja yhteisöllistä oppimista.Yleisesti ottaen tietokonevälitteisen viestinnän etuja ovat mielestäni:
  1. Sosiaalisen vuorovaikutuksen mahdollistaminen tilanteissa, joissa opettajalla ja opiskelijoilla ei ole mahdollisuutta tavata toisiaan (esim. opiskelijat eri paikkakunnilta).
  2. Viivästetty kommunikaatio. Keskusteluun voi osallistua joustavasti oman aikataulun mukaan ja on mahdollista ensin miettiä rauhassa ja kommentoida vasta sen jälkeen.
  3. Kynnys kommentointiin ja mielipiteiden esittämiseen voi olla alhaisempi kuin luokkahuoneessa.
  4. Keskustelut ovat tallessa, niihin voi palata myöhemmin ja tarvittaessa hyödyntää tulevien tehtävien materiaalina. Lisäksi keskusteluja voi teemoitella, jolloin eri aihepiireihin liittyvät keskustelut ovat erillään ja helpohkosti löydettävissä. 
 
 Youtuben ohjevidoita Moodlen käyttöön
 
Lisää ohjevideoita: Helsingin yliopiston Moodle-kanava 

torstai 19. helmikuuta 2015

Tervetuloa

Tämä blogi on henkilökohtainen oppimisympäristöni (PLE = Personal Learning Environment) Verkkopedagogiikan (3 op) opintojaksolla, joka kuuluu opettajan pedagogisten opintojen valinnaisiin opintoihin. Opintojakson viisi oppimistehtävää kokoan tähän blogiin. Opiskeltavat teemat ovat:
  1. Verkko-oppimis- ja verkko-opetusympäristöt 
  2. Verkko-oppimisympäristöjen visuaalisuus, verkkokirjoittaminen ja käytettävyys 
  3. Sosiaalinen media ja virtuaaliset verkostot 
  4. Tietoturva, mediakasvatus ja tekijänoikeudet 
  5. Ohjaaminen ja tekninen tuki verkossa