Kuten todettua, tämä on ensimmäinen blogini, jota tehdessä olen oppinut paljon uusia blogin tekoon liittyviä teknisiä taitoja kuten kuvien, slide-esitysten ja youtube-videoiden upottamisen, RSS-syötteiden tilaamisen ja blogin mallin ja ulkoasun säätämisen. Blogin ulkoasun olen jo ehtinyt kertaalleen vaihtamaan. Tietotekniset taitoni ovat mielestäni hyvät, mutta blogin käyttö ja erilaisten sisältöjen upottaminen ei ollut niin helppoa kuin olin ajatellut. Bloggerin hallintapaneeli voisi mielestäni olla käyttäjäystävällisempi, ainakaan se ei ole aivan minun logiikkani mukainen. Joillekin pienille, mutta ärsyttäville ongelmille en ole vieläkään keksinyt ratkaisua. Esimerkiksi tekstin välien leveydet eivät meinaa mennä kerralla oikein vaan julkaisun jälkeen täytyy aina palata säätämään. Löytämieni ohjeiden avulla isommista haasteista olen kuitenkin selviytynyt.
Tämä kurssi, yhdessä monimuotoisina verkko-opintoina opiskelemieni APE-opintojen ja muiden valinnaisten opintojen kanssa on antanut paljon valmiuksia verkko-opettamiseen. APE-opintojen, koordinaattorina toimimisen ja Videoneuvotteluteknologian opetuskäyttö -opintojakson myötä Optima-alusta on tullut minulle tutuksi ja olen saanut perustaidot suunnitella ja toteuttaa videoneuvotteluteknologiaa hyödyntävää opetusta. Tools For Teaching in English -opintojaksolla opin lisäksi tekemään opetusvideoita, jotka ovat hyviä virikkeitä verkko-opetukseen. Tämän kurssin myötä olen kehittynyt verkkokirjoittajana ja minulle on herännyt paljon ajatuksia verkko-opetuksen oppimistehtäviin ja somen opetuskäyttöön liittyen. Moodlen aktiviteetit oli myös hyödyllistä opiskella nyt ennakkoon opetusharjoitteluani varten. Jos tulevaisuudessa tulen toimimaan verkko-opettajana niin aloitan yksikertaisesta, kuten tämän blogin kanssa, ja monipuolistan välineitä ja menetelmiä oman osaamiseni kehittyessä.
Verkko-opiskelusta minulla on kokemusta vain opiskelijan roolissa, mutta verkko-opetusta olemme harjoitelleet pedagogisten opintojen aikana toisiamme opettamalla videoneuvotteluympäristössä. Ryhmämme opetustuokiot sujuivat hyvin eikä teknisiä ongelmia juurikaan ollut. Yleisimpiä ongelmia AC:ssa olivat ääniongelmat, jotka johtuivat huonoista yhteyksistä tai laitteista sekä esityksiin ilmaantuneet yllättävät muutokset. Verkko-opettajan tulisi pystyä neuvomaan opiskelijoita yleisimmissä verkko-opiskeluun liittyvissä teknisissä ongelmissa. Hankalammissa tilanteissa auttaa oppilaitoksen tekninen tuki. Oppilaitoksen tekninen tuki ei ole velvollinen auttamaan oppilaitoksen ulkopuolisiin palveluihin liittyvissä ongelmissa. Tämän vuoksi opettajan kannattaa miettiä tarkkaan, mitä palveluja verkko-opetuksessaan käyttää ja oppilaille suosittelee. Tekniset ongelmat vievät aina aikaa itse asialta, joten ohjeistus verkko-kursseja varten kannattaa valmistella huolellisesti ja varata aikaa myös tekniseen neuvontaan. Verkko opiskelu on sujuvaa, kun on perehtynyt käytettäviin ohjelmiin ja alustoihin sekä annettuihin ohjeisiin ennakkoon ja omistaa laadukkaat ja ajantasaiset laitteet.
Hyvä verkko-ohjaaja ei ole yliaktiivinen eikä eristäytynyt vaan jotain siltä väliltä. Haasteena on muistaa verkko-ohjaajan monet tehtävät (Ohjaustaidot verkko-opetuksessa mukaillen):
Verkko-opiskeluprosessin ohjaus (esim. ensikertalaisten neuvonta ja rohkaisu)
Opintojakson kokonaisohjaus (aikataulun, osien ja kokonaisuuden hallinta ja niistä tiedottaminen, opiskelijoiden roolittaminen)
Sisältöjen ymmärtämisen ohjaus (ymmärtämistä edistävien kysymysten ja kommenttien esittäminen)
Didaktinen ohjaus (tavoitetietoisuuden esilläpito, materiaalista ja menetelmistä kertominen, palautteenanto molemmin puolin)
Sosiaalinen ohjaus ja vuorovaikutus (avoimuus, tasavertaisuus, yksilöllinen huomiointi, yhteisöllisyyteen rohkaisu)
Osallistuminen (esimerkin näyttäminen, nopea avunanto, opiskelijoiden omien ajatusten ja tekojen houkuttelu)
Verkko-opiskelu ei ole alallani tietääkseni vielä kovin yleistä. Verkkoympäristöjä on yliopistoissa alettu käyttää kursseihin liittyvän tiedottamisen ja materiaalin jakamisen väylinä. Valtaosalla biologian kursseista verkkoalustojen käyttö keskittyy tänäkin päivänä materiaalin jakamiseen, mutta joillain kursseilla niille on rakennettu myös oppimistehtäviä. Luonnontieteellisillä aloilla on paljon asioita, joita täytyy harjoitella käytännössä ja aidoissa ympäristöissä, mutta verkossa voidaan opiskella teoriaa, valmistautua harjoituksiin ja reflektoida kokemuksia. Näkisin, että verkko-opetusta voitaisiin yliopistossa hyödyntää enemmän käänteiseen opetukseen (Flipped classroom - käänteinen oppiminen), jossa opiskelija valmistautuu opetukseen opiskelemalla teemaa ensin itsenäisesti erilaisten verkko-oppimisympäristöön rakennettujen monipuolisten virikkeiden avulla ja lähiopetustunnit käytetään yhteisölliseen oppimiseen ja asioiden syventämiseen. Ohessa Hanna Kuusen aiheeseen liittyvä mielipidekirjoitus: Hyvä yliopisto-opetus aktivoi ja syventää. Helsingin sanomat, 30.3.2015. Tämän tyyppinen monimuoto-opetus sopii moneen aiheeseen. Verkko-opetuksen vahvuutena on, että sen avulla saadaan luotua aktiivista itseopiskelua, vuorovaikutusta ja ryhmätyöskentelyä. Luulen, että moni yliopisto-opiskelija opiskelisi mielellään itsenäisesti oppimistehtävien sekä verkossa olevan vertaistuen ja ohjauksen avulla. Verkko-oppimisalustojen Wiki ja esimerkiksi Google Driven työkalut helpottavat ryhmätyöskentelyä, kun työtä tehdään yhteen palvelussa olevaan dokumenttiin ja useat ryhmäläiset voivat työskennellä dokumentin parissa samanaikaisesti. Lisäksi verkko-opetuksessa hyödyntäisin vastavuoroista opettamista ja toteuttaisin opintopiirejä erityisesti syventävässä opiskeluvaiheessa.
Alani verkko-opetuksen ohjauksesta minulla ei ole juurikaan tietoa, mutta kasvatustieteen opintoja ja pedagogisia opintoja verkko-opintoina opiskellessani olen ollut tyytyväinen verkko-opiskelun ohjaukseen. Opiskelijoiden kysymykset ja opettajien vastaukset jäävät keskustelualueelle näkyviin, jolloin samoihin kysymyksiin ei tarvitse vastata moneen kertaan. Palautetta on mahdollista antaa tehtäväkohtaisesti. Opiskelijana olen kokenut lyhyetkin tehtäväkohtaiset palautteet kannustaviksi ja motivoiviksi. Palautteista saa myös varmuutta oman osaamisensa arviointiin. Verkko-opetuksessa opettajan tulee seurata opiskelua, olla tavoitettavissa säännöllisesti ja akuutteihin ongelmiin tulisi vastata nopeati. Opettajan tulee myös näyttää hyvää esimerkkiä rakentavan palautteen antamisesta.
Korkeakoulussa mediaosaamista ja tekijänoikeuksiin liittyviä asioita opiskellaan tieteellisen kirjoittamisen ja tiedonhankinnan kursseilla. Tietoturva-asiat ovat usein itseopiskelun varassa oppilaitosten opiskelijoille suunnattujen tietoturvaoppaiden avulla. Mediaosaaminen, tietoturvaan ja tekijänoikeuksiin liittyvät taidot ovat keskeisiä opiskelussa ja työelämässä tarvittavia taitoja eikä niitä yleensä opita kunnolla yhden kurssin aikana. Tämän takia olisi hyvä, että niitä harjoiteltaisiin koko opintojen ajan ja kaikki opettajat osaisivat ohjata näiden taitojen kehittymistä. Kirjoitus- ja muiden opintojen yhteydessä voitaisiin käsitellä myös verkko-kirjoittamista ja hyödyntää verkkoympäristöissä tehtäviä oppimistehtäviä. Näin opiskelijat oppisivat käyttämään aina asiallista ja kontekstiin sopivaa kirjoitustapaa. Kaikkien opettajien olisi myös hyvä osata tiedonhankinnan taitoja, jotta he pystyisivät integroimaan tiedonhankinnan osaksi oppimistehtäviä, ohjaamaan oppilaita tiedonhankinnassa sekä arvioimaan oppilaiden tiedonhankinnantaitoja ja oppimistehtäviä. Tietoturvaan liittyen korkeakouluopiskelijoita voisin opettajana muistuttaa Oulun yliopiston Opiskelijan tietoturvan pikaohjeessa olevista asioista, kuten hyvien salasanojen valinnasta, kalasteluviesteistä, huolellisuudesta oppilaitoksen tietokoneita ja tulostimia käytettäessä ja muistitikkujen sisällön suojaamisesta tarvittaessa. Tekijänoikeuksiin liittyen lainaus-, viittaus- ja lähdekäytäntöjä opetellaan mm. tutkielmien kirjoittamisen yhteydessä. Keskeistä on ohjata opiskelijoita copy-paste -tyyppisestä kirjoittamisesta omin sanoin kirjoittamiseen ja hyviin viittauskäytäntöihin. Lisäksi opiskelijoiden tulee hallita kuvien käyttöön liittyvät tekijänoikeudet tutkielmia ja esitelmiä tehtäessä. Verkkoympäristöissä mukaan tulee kuvien lisäksi muiden sisältöjen käyttöön liittyvät tekijänoikeudet. Alla Tarmo Toikkasen (2011) slideshow Tekijänoikeuksista verkossa:
Mediakasvatus Mediakasvatuksella tavoitellaan tietoyhteiskunnan kansalaistaitoihin kuuluvia mediataitoja ja -osaamista. Perusmediataitoja ovat ymmärrys mediasta ja sen roolista yhteiskunnassa ja omassa elämässä, mediakriittisyys sekä tiedonhankinnan ja sisällön tuottamisen taidot. Mediaosaamisella tarkoitetaan yksilön kykyä käyttää mediataitojaan tilannekohtaisesti. Mediataidot ja -osaaminen liittyvät moniin eri oppiaineisiin ja tutkintojen osien ammattitaitovaatimuksiin (Opetushallitus 2011). Esimerkiksi Luonto- ja ympäristöalan ammatillisessa perustutkinnossa aihekokonaisuutta kutsutaan Tiedonhankinta ja mediaosaamiseksi.
Mediakasvatuksen tavoitteita ja määritelmiä opetussuunnitelmissa:
” Mediakasvatus on verbaalisten, visuaalisten, auditiivisten, teknisten ja yhteiskunnallisten taitojen sekä opiskelutaitojen kehittämistä. Se edellyttää oppiaineiden välistä yhteistyötä ja yhteistyötä eri viestintävälineiden kanssa sekä oppimista aidoissa toimintaympäristöissä. "Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003
Nettiketti Netissä ovat voimassa samat lait ja hyvien tapojen periaatteet kuin muuallakin. Poimin alle Suomen Internetoppaan ohjeita mukavan ja joustajan netin käytön takaamiseksi:
Ole kohtelias sähköpostia ja muita viestejä kirjoittaessasi
Vaikka opetushenkilökunta, yhteistyökumppanit ja opiskelijat viestivät keskenään yleisimmin sähköpostilla niin keskustelua, tiedostusta ja erityisesti verkostoitumista tapahtuu myös sosiaalisen median palveluissa. Sosiaalisen median verkostojen avulla opettajat ja oppilaat voivat ylläpitää ja luoda yhteyksiä työelämään, harjoittelu- ja työssäoppimispaikkoihin ja eri oppilaitoksiin. LinkedIN on suosittu palvelu opiskelijoiden ja ammattilaisten verkostoitumiseen sekä työmahdollisuuksien ja työntekijöiden etsimiseen.
Perusopiskeluaikanani biologian yliopisto-opetuksessa ei käytetty sosiaalisen median käyttöön pohjautuvia ratkaisuja, enkä sellaisia alani yliopisto-opetuksesta tätä tehtävää varten löytänyt. Nykyään alani yliopisto-opetuksessa on käytössä wiki-sivustoja ja verkko-oppimisalustoja, joita tietääkseni käytetään pääasiassa tiedottamiseen ja materiaalien jakamiseen. Jotkut opettajat ovat myös rakentaneet kuvapalveluihin kokoelmia ottamistaan kuvista lajintunnistuksen opiskelun avuksi (esim. Pohjaeläimet). Perus- ja lukio-opetuksessa sen sijaan blogeja on hyödynnetty myös esimerkiksi opiskelijoiden digitaalisten kasvikokoelmien laatimisen työkaluksi. Tässä yksi inspiroiva yläkoulun biologian ja maantiedon opettajan OBi! -blogi. Näkisin, että alani yliopisto- ja ammatillisen koulutuksen opetuskäyttöön sopivat hyvin blogit opiskelijoiden PLE:ksi ja kokoelmien laatimiseen, Google Docs tai muut yhteistyöpalvelut ryhmätyöskentelyyn sekä Facebook, Twitter ja kuvapalvelut esimerkiksi yhteisiksi kuvia ja sijaintitietoja hyödyntäviksi havaintopäiväkirjoiksi.
Tein SWOT -analyysit kolmen sosiaalisen median palvelun opetuskäytöstä. Tehtävänannonmukaisesti kaksi ensimmäistä käsittelyssä olevaa palvelua ovat Facebook ja Twitter, kolmanneksi valitsin Bloggerin. Näistä palveluista Facebook on minulle tutuin, Twitteriin en ole rekisteröitynyt ja Blogger on minulla parhaillaan ensimmäistä kertaa käytössä.
Sosiaalista median opetuskäytössä tulee huomioida, että käyttö on tarkoituksenmukaista, turvallista ja että palveluissa osataan käyttäytyä eettisesti. Kokosin alle mielestäni keskeisiä sosiaalisen median opetuskäytössä huomioitavia asioita:
Kohderyhmälle sopivien palvelujen valitseminen
Opiskelijoilla on riittävät tiedot ja taidot palvelujen eettiseen käyttöön
Opiskelijoilla on riittävä medialukutaito
Opiskelijat ymmärtävät palvelujen säännöt ja mihin palvelua käyttäessään sitoutuvat
Opiskelijat hallitsevat palvelujen yksityisyysasetukset ja ymmärtävät kuinka julkista heidän julkaisemansa sisältö on
Some-palvelun valitsemisessa tulee ottaa huomioon mm. palvelujen käyttöehdot ja ikärajat (Taulukko sosiaalisen median käyttöehdoista). Kun Internetin turvallista käyttöä ja netikettiä vielä opetellaan voi olla hyvä aloittaa somen käyttö suljetuista ryhmistä. Turvallisuuden takaamiseksi on käyttäjillä oltava riittävä ymmärrys luottamuksellisten tietojen käsittelystä, yksityisyyden suojaamiseen liittyvistä asioista ja turvallisista salasanoista. Palvelujen eettiseen käyttöön liittyy tilanteeseen sopiva kielenkäyttö, yhteisöllisten toimintatapojen omaksuminen ja toisten kunnioittaminen sekä riittävä ymmärrys lainsäädännön noudattamisesta netissä (mm. tekijänoikeudet, plagiointi ja piratismi).
Tommi Hynynen on koonnut kandidaatintutkielmaansa (Sosiaalinen media oppimisympäristönä) tiiviisti sosiaalisen median opetuskäyttöön liittyviä periaatteita, mahdollisuuksia ja haasteita. Tutkielmassa esitellään sosiaalisen median opetuskäytön neljän vaiheen aloitus- ja etenemisprosessi. Liikkeelle lähdetään pedagogisesti ja toiminnallisesti yksinkertaisesta käytöstä ja yhdestä palvelusta, josta edetään kohti some-palvelujen monipuolista ja haastavampaa käyttöä. Prosessin edetessä ja opiskelijoiden taitojen kehittyessä vastuu siirtyy opettajalta opiskelijoille.
Tärkeintä some-palvelujen opetuskäytössä on, että palvelun käytöllä on jokin pedagoginen tarkoitus. Somepalveluita voidaan yhdistää perinteiseen verkko-opetusympäristöön, jolloin oppimisympäristöksi muodostuu useita palveluja yhdistelevä tähtimallinen verkko-oppimisympäristö. Juuri tällä tavalla aloittaisin itsekin some-palvelujen opetuskäytön. Omassa opetuksessani hyödyntäisin ensimmäisenä todennäköisesti blogi- ja yhteistyöpalveluja (esim. Google Docs), koska niihin voi helposti rakentaa ajattelu-, argumentointi-, yhteistyö- ja TVT-taitoja kehittäviä oppimistehtäviä (Oppimistehtävien laatiminen: kyytiä copy-paste -opiskelulle). Facebookissa, Twitterissä ja kuvapalveluissa korostuu vuorovaikutus, verkostoituminen ja avoimuus, mutta niiden opetuskäyttö taas vaatii enemmän pohtimista.
Tämän tehtävän tarkoituksena oli rikastuttaa blogia visuaalisilla elementeillä, perehtyä verkkokirjoittamiseen ja pohtia tehtyjen muutosten merkitystä sivujen selkeydelle, luettavuudelle ja käytettävyydelle. Rikastutin blogiani lisäämällä tunnisteet kirjoituksiini sekä tunnisteluettelon, hakukentän ja RSS-syötteitä blogin reunaan. Valitsin koulutusalaani, oppilaitoksiini ja opetukseen liittyviä syötteitä. Lisäksi upotin kirjoituksiini niihin liittyviä kuvia ja videoita. Linkkejä olin jo käyttänyt.
Verkkokirjoittaminen
Kokosin alla olevaan kuvaan verkkokirjoittamisen mielestäni keskeisimmät ohjeet ja lisäsin myös aiheeseen liittyvän tiiviin slideshare esitelmän. Verkko- ja esimerkiksi tutkimusartikkelin kirjoittamisessa on useita samoja periaatteitta: pysytään asiassa, vältetään liikaa jaarittelua ja jokaiseen kappaleeseen sisällytetään yksi tärkeä asia, jonka tulisi käydä ilmi heti kappaleen alussa.
Kirjoitustapa tulee valita kohderyhmän tai tehtävänannon mukaan. Esimerkiksi oppimispäiväkirjaa blogiin kirjoittaessa ei aina kannata yrittää tiivistää vaan antaa pohdintojen pulputa. Tarkoituksenmukaista kirjoittamista oppi harjoittelemalla, joten aloittelijan ei kannata olla liian kriittinen tekstinsä suhteen. Verkossa olevaan PLE:hen kirjoittaminen todennäköisesti motivoi kirjoittamaan huolellisesti ja mahdollisimman hyvää sisältöä, koska kirjoitukset ovat julkisia.
Tähän mennessä olen mielestäni kirjoittanut tiivistä, asiapitoista ja harkittua tekstiä, mutta jatkossa yritän edelleen kehittyä ja ottaa huomioon tämän tehtävän aikana verkkokirjoittamisesta oppimaani. Bolgin sisällysluettelo, tunnisteet, tunnisteluettelo ja hakukenttä helpottavat blogissa navigointia ja kirjoitusten löytämistä. Harkitut visuaaliset elementit helpottavat sivujen silmäilyä, tarjoavat lisätietoa ja parantavat blogin ilmettä. Linkit ja RSS-syötteet ohjaavat blogin aiheisiin liittyville sivustoille. Syötteet myös tuovat tavallaan lisää sisältöä blogiin. Niistä näkee silmäilemällä ajankohtaisia otsikoita, mikä voi tehdä blogista ajantasaisen oloisen.
Sosiaalinen media tarkoittaa verkkoviestintäympäristöjä, jossa käyttäjät ovat aktiivisia osallistujia: sisällöntuottajia, viestijöitä ja tiedon vastaanottajia. Sosiaalisen median palveluja ovat esimerkiksi blogipalvelut (Blogger), mikroblogipalvelut (Twitter), wikipalvelut (Wikipedia), mediapalvelut (Pinterest, SlideShare, YouTube), yhteisöt (Facebook, LinkedIn) ja virtuaalimaailmat (Second Life).
Opetuksessa sosiaalista mediaa voidaan hyödyntää henkilökohtaisten oppimisympäristöjen (PLE) rakentamiseen. Verkkoon rakennetun PLE:n kuten blogin etuna on, että sen sisältö jää opiskelijan käyttöön kurssin päättymisen jälkeen toisin kuin usein suljetuissa oppimisympäristöissä. Näin ollen opiskelija voi jatkaa oppimisprosessiaan yhtä kokonaisuutta pidemmälle ja rakentaa henkilökohtaista opintopolkuaan yhteen ympäristöön. Opiskelija voi käyttää PLE:ta myös osaamisensa osoittamiseen kokoamalla sinne edustavia tuotoksiaan. PLE:n omistaja vastaa sisällöntuottamisesta, mutta muilla on mahdollisuus seurata ja kommentoida sisältöä. Lisäksi ryhmittäinen tai kaikille avoin toiminta on Somen oppimisympäristöissä mahdollista.
Somen ja PLE:n opetuskäytön etuja ovat opiskelijalähtöisyys, yhteisöllinen oppiminen, yhteisöllinen tiedonrakentelu ja verkostoituminen. Mahdollisuus oman persoonallisen PLE:n rakentamiseen voi myös motivoida, aktivoida ja kehittää itseohjautuvuutta. Erilaisia somen palveluita käytettäessä, esimerkiksi kuvia, PP-esityksiä ja videoita jaettaessa, opitaan samalla myös erilaisia viestintämuotoja ja teknisiä taitoja.
Kyse on mobiilaitteita hyödyntävästä opiskelusta ja ohjauksesta. Keskeinen mobiilioppimisen etu on se, että oppija voi mennä erilaisiin oppimisympäristöihin ja havainnoida autenttisia oppimisympäristöjä ja tapahtumia eri aistien avulla. Mobiililaitetta oppija voi hyödyntää tiedon keruuseen (kuvat, äänitykset, videot, muistiinpanot, paikkatiedot), oppimisprosessin dokumentointiin (esim. oppimispäiväkirja), tehtävien ohjeistuksen lukemiseen ja tehtävien palauttamiseen sekä tiedonhakuun. Mobiililaitteiden avulla opettaja voi pitää yhteyttä eri paikoissa oleviin opiskelijoihin.
Toinen mobiililaitteiden etu on niiden käytännöllisyys: kulkevat helposti mukana ja niillä voi tehdä monia asioita. Materiaalin keruun ja muistiinpanojen tekemisen lisäksi mobiililaitteilla voi opiskella (lukea, katsoa kuvia, videoita, kuunnella äänitteitä), tehdä tehtäviä, pelata oppimispelejä, etsiä lisätietoa ja kommunikoida. Mobiililaitteet voivat siis helpottaa ja rikastuttaa myös luokkahuoneopiskelua.
Biologian opetuksen näkökulmasta mobiililaitteiden ensimmäisenä mieleeni tulevia käyttökohteita ovat kasvi-, sieni-, hyönteiskokoelmien laatiminen valokuvaamalla sekä navigointiapu ja kätevästi mukana kulkeva lajintuntemusopas maastossa. Yhteenvetona merkittävin pedagoginen mahdollisuus mobiililaitteissa on mielestäni eri oppimisympäristöjen hyödyntäminen ja opettajan mahdollisuus ohjata eri paikoissa olevia opiskelijoita paikan päälle menemättä.
Valitsin esittelyyn Moodlen, koska minulla on mahdollisuus hyödyntää
sitä tulevassa opetusharjoittelussani. Aiemmin olen käyttänyt Moodlea
opiskelijana Kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen perusteita
opiskellessani. Moodle on ilmainen, avoimen lähdekoodin oliopohjainen
oppimisalusta eli virtuaalinen oppimisympäristö. Moodlea voidaan
hyödyntää lähiopetuksessa, mutta sen avulla voidaan toteuttaa myös
etäopiskeltavia verkkokursseja. Kattava ohjeistus Moodlen käyttöön
löytyy Moolde Docs -sivustolta.
Tekniset mahdollisuudet: Moodlessa
voidaan jakaa materiaalia (tekstit, kuvat, äänet, videot) ja luoda
erilaisia aktiviteetteja. Aktiviteetit, kuten tehtävien palautus,
voidaan ajastaa. Moodle tarjoaa mahdollisuuksia sekä itsenäiseen
opiskelun että ryhmätyöskentelyyn. Opettajalle hyödyllisiä ominaisuuksia
ovat oppilaiden aktiivisuuden ja suoritusten seuranta sekä arvioinnin
ja palautteen antamisen erilaiset mahdollisuudet. Alle olen listannut
Moodlen perusaktiviteetit ja niiden lyhyet kuvaukset:
Chat (reaaliaikainen keskustelu)
Keskustelualue (verkkokeskustelu ja tehtävien palautus)
Oppitunti (sisältö- ja tehtäväsivuja, eteneminen oppilaan vastauksista riippuen)
Palaute (palautteen kerääminen tai kyselyjen tekeminen, mahdollisuus vastata anonyymisti)
Sanasto (yhteisen tietokannan esim. käsiteluettelon laatiminen)
Tehtävä (verkkotekstin tai tiedostojen palautus, arviointi ja palautteen anto, tehtävä näkyy vain opettajalle ja oppilaalle)
Tentti (erilaisia automaattisesti arvioitavia kysymyksiä)
Tietokanta (yhteisen vähitellen kehittyvän tuotoksen, kuten linkkilistan, lähdeluettelon tai kirjan tekeminen)
Työpaja (työn palautus, itse- ja vertaisarviointi)
Valinta (kyselyt ja äänestykset)
Wiki (henkilökohtainen tai yhteinen kirjoitussivusto, esim. oppimispäiväkirja tai yhteiskirjoittaminen
Pedagogiset mahdollisuudet: Moodle
tarjoaa hyvät mahdollisuudet sosiaalisen konstruktivismin ja
kognitivismin mukaiseen oppimiseen. Erilaiset aktiviteetit tarjoavat
ärsykkeitä, jotka käynnistävät ja tukevat oppimista. Itsenäisten
tehtävien ja ryhmätöiden avulla opiskelija on opiskelussa aktiivisessa
roolissa. Sosiaalisen vuorovaikutuksen ja yhteistoiminnallisen oppimisen
mahdollisuuksia löytyy. Lopputulos riippuu opettajasta – onko Moodle
pelkästään materiaalin jakamisen vai aktiivisen yhdessä tekemisen
paikka.
Sosiaalisen toiminnan mahdollisuudet: Moodle
mahdollistaa vuorovaikutuksen oppilaiden sekä opettajan ja oppilaan
välillä. Vuorovaikutusta hyödyntävinä opetusmenetelminä Moodlessa
voidaan toteuttaa esimerkiksi opintopiirejä Keskustelualueella,
prosessikirjoittamista (yhteisen raportin kirjoittaminen) Wikissä sekä
vertaisarviointia Työpajassa. Lisäksi keskustelujen seuraaminen ja
kanssaopiskelijoiden tehtävien vertailu edistävät sosiaalista ja
yhteisöllistä oppimista.Yleisesti ottaen tietokonevälitteisen viestinnän
etuja ovat mielestäni:
Sosiaalisen
vuorovaikutuksen mahdollistaminen tilanteissa, joissa opettajalla ja
opiskelijoilla ei ole mahdollisuutta tavata toisiaan (esim. opiskelijat
eri paikkakunnilta).
Viivästetty
kommunikaatio. Keskusteluun voi osallistua joustavasti oman aikataulun
mukaan ja on mahdollista ensin miettiä rauhassa ja kommentoida vasta sen
jälkeen.
Kynnys kommentointiin ja mielipiteiden esittämiseen voi olla alhaisempi kuin luokkahuoneessa.
Keskustelut
ovat tallessa, niihin voi palata myöhemmin ja tarvittaessa hyödyntää
tulevien tehtävien materiaalina. Lisäksi keskusteluja voi teemoitella,
jolloin eri aihepiireihin liittyvät keskustelut ovat erillään ja
helpohkosti löydettävissä.
Tämä blogi on henkilökohtainen oppimisympäristöni (PLE = Personal Learning Environment) Verkkopedagogiikan (3 op) opintojaksolla, joka kuuluu opettajan pedagogisten opintojen valinnaisiin opintoihin. Opintojakson viisi oppimistehtävää kokoan tähän blogiin. Opiskeltavat teemat ovat:
Verkko-oppimis- ja verkko-opetusympäristöt
Verkko-oppimisympäristöjen visuaalisuus, verkkokirjoittaminen ja käytettävyys
